Kielialan toimijat: Suomi tarvitsee tulkkilain
Yhteensä 20 ammattiliittoa, etujärjestöä, oppilaitosta ja kielialan yritystä vaativat, että Suomeen säädetään tulkkilaki julkishallinnossa tarvittavan tulkkauksen laadun varmistamiseksi. Aloitteen takana ovat tulkkausalan järjestöt Kieliasiantuntijat, Suomen kielipalveluyritykset sekä Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Etujärjestöt julkaisivat asiaa koskevan julkilausuman 16.2.
Nykyinen tilanne, jossa kuka tahansa henkilö voi toimia tulkkina esimerkiksi lääkärikäynneillä on kestämätön. Räikeimmissä tapauksissa lasta on käytetty vanhempiensa tulkkina. Yhteisessä julkilausumassa vaaditaan myös, että tulkkausten laatua valvotaan järjestelmällisesti.
”Ammattitaidoton tulkkaus saattaa vaarantaa julkishallinnon asiakkaan, viranomaisen tai ammattihenkilön oikeusturvan ja pahimmassa tapauksessa asettaa yksilön hengenvaaraan”, sanoo Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton toiminnanjohtaja Jenni Kavén.
”Viranomaisten vastuulla on käyttää julkishallinnon asiointitilanteissa ammattitulkkeja, mutta tulkkausalan kilpailutusten muotoilu on vaikeaa ilman sääntelyä ja liian usein kilpailutuksissa hinta painottuu tulkkauksen laadun ja tulkkien pätevyyden sijasta. Sääntely helpottaisi myös kielipalveluyritysten asemaa markkinoilla, sillä tulkkauksen laaduntarkkailu ei jäisi yksin palveluntuottajien vastuulle ja sääntely myös edistäisi tulkkausalan ammattimaisuuden kehittymistä”, sanoo SKY hallituksen jäsen Emmi Christensen.
Julkilausuman allekirjoittajat toivovat, että tulkkausta julkishallinnossa säätelevä lakihanke sisällytetään seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan.
Lisätietoa voi kysyä SKYn hallituksen jäseneltä Emmi Christenseniltä, sihteeri@kielipalveluyritykset.fi, puh. 050 314 1996
Julkilausuma
Suomi tarvitsee tulkkilain
Tällä hetkellä Suomessa kuka tahansa voi toimia tulkkina julkishallinnossa. Tämä on johtanut ihmisten potilasturvallisuuden ja oikeusturvan vaarantumiseen. Me allekirjoittaneet vaadimme, että tulkkauksen laatu varmistetaan kaikessa julkishallinnon asioinnissa, ja että Suomessa tällaisesta tulkkauksesta säädetään lailla.
Tulkkeja tarvitaan julkishallinnossa monissa tilanteissa, jotka liittyvät ihmisten terveyteen ja perusoikeuksiin. Tulkkauksen tilanne julkishallinnossa on vakava. Tulkin ammattinimikettä ei ole suojattu, ja alan sääntely on riittämätöntä. Alalla toimii koulutettuja ammattitulkkeja, mutta myös paljon kouluttamattomia tulkkeina käytettäviä henkilöitä.
Ongelmat tulkkauksessa voivat pitkittää viranomaisprosesseja, aiheuttaa hoitovirheitä ja väärin perustein tehtyjä viranomaispäätöksiä, johtaa yhteiskunnalle ylimääräisiin kustannuksiin, vaarantaa sekä julkishallinnon asiakkaan että viranomaisen tai ammattihenkilön oikeusturvan ja pahimmassa tapauksessa asettaa yksilön hengenvaaraan. Räikeimmissä tapauksissa lapsi on joutunut vanhempiensa tulkiksi tai asenteellinen tai jäävi tulkki on vääristänyt viestintää kunniaväkivaltatapauksissa.
Tulkkauspalvelujen julkisissa hankinnoissa hinta on jo vuosia ollut ratkaisevassa asemassa. Tarjouskilpailuissa ei aina ole asetettu laatukriteereitä tai ne ovat olleet helposti kierrettävissä. Hankinnoissa ei aina vaadita koulutettujen ammattitulkkien käyttämistä, eikä nykyinen oikeustulkkirekisteri takaa ammattitulkkien käyttöä edes kaikissa tilanteissa, jossa sille olisi tarvetta. Julkishallinnolle toimitettavien tulkkauspalvelujen laatua ei myöskään järjestelmällisesti valvota.
Suomi tarvitsee lainsäädännön, jossa säädetään tulkkauksesta julkishallinnossa.
Tulkkilakiin ehdotetaan otettavaksi ainakin seuraavat säännökset:
• määritelmät julkishallinnossa käytettävän tulkin ammattipätevyydestä
• vaatimukset tulkkien salassapitovelvollisuudesta ja selkeät säännökset jääviydestä
• säännös kansallisesta tulkkirekisteristä
• velvoite viranomaisille ja julkishallinnolle käyttää rekisteriin merkittyjä tulkkeja
• säännös tulkkauksen laadun valvonnasta ja valvovasta virastosta
• kielto käyttää lapsia tai muita omaisia tulkkina.
Norjassa tulkkien käyttöä julkisissa palveluissa sääntelee 2022 voimaan astunut tulkkilaki, joka muun muassa velvoittaa viranomaisia käyttämään kansalliseen tulkkirekisteriin
merkittyjä tulkkeja. Ruotsissa valtiovarainministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen auktorisoi tulkit ja ylläpitää koulutettujen tulkkien rekisteriä.
Tulkkausalan sääntely ja valvonta sujuvoittavat julkishallinnon palveluita ja säästävät kustannuksia. Ammattitaitoiset tulkkauspalvelut varmistavat sekä julkishallinnon henkilökunnan että asiakkaiden turvallisuuden ja oikeusturvan.
Helsingissä, 16.2.2023
Kieliasiantuntijat ry
Suomen kielipalveluyritykset SKY ry
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL ry
Akavan Erityisalat AE ry
Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
Delingua Oy
Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak
Helsingin yliopiston kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelma
Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
Pauhu Oy
Semantix Finland Oy
Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
Taitotalo
Tampereen aikuiskoulutuskeskus TAKK
Tampereen yliopiston Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot (Moviko)
Túlka Oy
Turun yliopiston monikielisen käännösviestinnän tutkinto-ohjelma
Turvapaikanhakijoiden tuki ry
Youpret Oy