Suomen kielipalveluyritykset järjesti pitkästä aikaa perinteisen syyskokouksen Helsingin Clarion-hotellissa 24. marraskuuta. Syyskokouksessa vahvistettiin SKY:n toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio vuodelle 2022. Myös hallitus kokee merkittävän muodonmuutoksen uudelle kaudelle astuttaessa.
Turkka Kulmala on päättämässä ansiokkaan kaksivuotisen mutta varsin poikkeuksellisen puheenjohtajakautensa SKY:llä. Kulmala siirtyy samalla syrjään hallituksesta, ainakin tällä erää.
Vuoden alusta SKY:n uutena puheenjohtajana aloittaa Bellcrestin toimitusjohtaja Erik Miller ja varapuheenjohtajana Delinguan toimitusjohtaja Katja Virtanen. Erikille tai Katjalle SKY:n toiminta ei ole suinkaan tuntematonta: molemmat SKY-veteraanit ovat aiemmin toimineet hallituksessa varapuheenjohtajina ja Katja lisäksi neljän kunnioitettavan vuoden ajan puheenjohtajana.
– Monella tapaa erikoinen kausi on takana. Toivotan uudelle hallitukselle ja erityisesti puheenjohtaja Erik Millerille parhainta menestystä. Nähdään tilaisuuksissa ja tapahtumissa, joita toivottavasti pian pääsee taas järjestämään vapaammin, toteaa Kulmala.
SKY kiittää Turkka Kulmalaa tärkeästä työstä sekä kielipalveluyritysten että koko kielipalvelualan hyväksi ja toivottaa onnea uusiin haasteisiin!
Kielipalveluyritykset kansainvälisen kasvun tukena
Syyskokouksessa saimme kuulla myös Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Petri Salmisen puheenvuoron yritysten kansainvälistymisestä ja siitä, mitä ovia kansainvälistyminen avaa kielipalveluyrityksille ja miten ne voivat toimia kansainvälisen kasvun tukena.
Suomalaisista pienistä ja keskisuurista yrityksistä 20 % eli noin 60 000 yritystä harjoittaa vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Määrä on varsin pieni suhteessa kaikkiin Suomen 292 377 yritykseen verrattuna (Tilastokeskus 2019). Salmisen mukaan suoraa vientiä harjoittavista yrityksistä 53 % kuitenkin arvioi viennin arvon kasvavan seuraavan vuoden aikana. Tällä hetkellä suomalaisten pk-yritysten suurimpia markkina-alueita ulkomailla ovat Pohjoismaat (64 %), EU-maat (60 %) ja Iso-Britannia (22 %).
Salminen kertoo yritysten kansainvälisen kasvun kietoutuvan kolmen avainteeman alle: toimivaan tiimiin, riittäviin resursseihin ja tarpeeksi laajoihin markkinoihin. Yrityksellä on oltava asiaankuuluvaa osaamista, vahvat verkostot sekä ennen kaikkea kykyä ja halua toteuttaa yrityksen kasvusuunnitelmaa. Pelkkä osaaminen tai tahto eivät kuitenkaan riitä, vaan yrityksellä on myös oltava resurssien osalta riittävästi rahoitusta ja henkilöstöä sekä kykyä kohdata vastoinkäymisiä ja taitoa reagoida niihin. Yrityksen palveluille puolestaan tulee olla selkeä tarve ja riittävän suuret markkinat.
Mitä vinkkejä Salminen sitten antaa kielipalveluyritysten kansainvälistymiseen? Salmisen mukaan suomalaisille kielipalveluyrityksille kansainväliset markkinat ja erityisesti ylempänä mainitut suurimmat ulkomaiset makkina-alueet ovat varsin suotuisat: ne tarjoavat laajentumisen lisäksi mahdollisuuden tarjota vahvaa asiantuntijuutta ulkomaille sekä lisätä kielipalvelualan näkyvyyttä ja merkitystä.
Pandemia-aika on tuottanut haasteita yrityksille, mutta se on myös tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia, kun maailma on siirtynyt etäyhteyksien äärelle. Uudenlaiset digitaaliset välineet ovat lisänneet yhä enemmän tarvetta monikieliselle ja saavutettavalle viestinnälle sekä kulttuurienväliselle ymmärrykselle. Salminen kertoo myös markkinointialan jatkuvan kehittymisen siirtävän fokusta asiakasymmärrykseen ja toimiviin sisältöihin, mikä tarjoaa uuden markkinaraon kielipalveluyrityksille.
Uusien markkinoiden haltuunottamisen lisäksi kielipalveluyrityksillä on tärkeä rooli suomalaisten yritysten kansainvälistymisen tukemisessa. Omistajanvaihdosten ja uusien yrittäjäsukupolvien myötä yritykset suuntautuvat yhä luontevammin kansainvälisille markkinoille, mikä korostaa kielipalveluyritysten asemaa kieliteknologian ja asiantuntevien kielipalveluiden tarjoajina. Toisaalta kielipalveluyrityksille tarjoutuu myös mahdollisuus työllistää maahan muuttaneita ja tukea näin monikulttuurisuutta.
Kansainvälisille markkinoille lähteminen voi kuitenkin aluksi tuntua haasteelliselta. Mistä kielipalveluyritys voi saada alkusysäyksen kohti kansainvälistymistä ja asiantuntevaa apua? Salminen neuvoo käyttämään hyödyksi esimerkiksi BusinessFinlandin, ELY-keskusten ja Finnveran tarjoamia kansainvälistymiseen liittyviä asiantuntija- ja rahoituspalveluja. Myös rekistereihin liittyminen palveluiden tarjoajana ja esimerkiksi Kauppakamarin ja Suomen yrittäjien jäseneksi liittyminen sekä sitä kautta verkostoituminen voi avata ovia uusille markkinoille.
– Maailma tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia eri tavoilla toimiville ja eri kokoisille yrityksille, Salminen rohkaisee lopuksi.
Teksti: Eve Lahikainen