Kukin Suomessa kääntäjiä ja tulkkeja kouluttava yliopisto järjestää yhdessä Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) opettajien ja tutkijoiden jaoston kanssa vuosittain alan tutkimusta käsittelevän symposiumin. Tämänvuotinen, kuudestoista Kääntämisen ja tulkkauksen symposiumi osui Turkuun, ja teemana oli Kääntämisen hinta – sekä konkreettisessa että kuvaannollisessa merkityksessä.
Suomen kielipalveluyritykset SKY osallistui KäTu-symposiumiin omalla ständillä. Tavoitteena oli luonnollisesti uuden yhdistyksen esittely alan akateemisille toimijoille ylipäänsä sekä erityisesti tiedon levittäminen meneillään olevasta markkinatutkimuksesta.
Hintateemaa käsiteltiin esitelmissä monipuolisesti niin asiatekstien kääntämisen, kirjallisuuden kuin puhtaasti tutkimuksenkin näkökulmista. Seuraavassa muutama valikoitu makupala.
Dublin City Universityn Félix de Carmo on selvittänyt konekääntämisen jälkieditointia tehokkuusnäkökulmasta, ja hänen johtopäätöksensä on, että julkaisulaatua tavoiteltaessa ja kaikki työvaiheet huomioon ottaen kustannusetu voi jäädä olemattomaksi.
Mary Nurminen Tampereen yliopistosta tarkasteli kustannusnäkökulmaa ns. riittävän hyvän, fit-for-purpose -laadun näkökulmasta. Hän ehdotti joustavuutta laatuspesifikaatioihin ja korosti palvelumuotoilun hengessä oikeiden kysymysten esittämistä asiakkaalle.
Niina Syrjänen Itä-Suomen yliopistosta valotti puolustusvoimien sodanaikaista käännös- ja tulkkaustoimintaa. Kovin henkilökohtainen hinta sodan jälkiselvittelyissä saattoi olla jopa hengen menetys. Kiinnostava ja luultavasti myös nykyoloissa yleistettävissä oleva näkökulma oli se, että organisaation kannalta huonosti järjestetyn käännös- tai tulkkaustoiminnan ja laiminlyödyn ennakkovalmistautumisen hintana oli viestinnän toimimattomuudesta aiheutuva kitka, lisätyö ja turha kiire, mikä entisestään kuormitti muutenkin kriisiolojen paineissa työskentelevää organisaatiota.
Katja Virtanen ja Turkka Kulmala osallistuivat myös paneelikeskusteluun, jonka otsikkona oli ”Kääntämisen hinta: Mitä kääntämisestä ja tulkkauksesta Suomessa nykypäivänä maksetaan ja kuka maksaa?” Muut osallistujat olivat Kristiina Antinjuntti (SKTL), Hanna Gorschelnik (KAJ) ja Tiina Kinnunen (Kääntäjämestarin kirja), puheenjohtajana toimi Tiina Holopainen Turun yliopistosta.
Keskustelu eteni hyvässä hengessä, ja pienin painotuseroin korostettiin varsin yksituumaisesti (freelance)kääntäjän tietoisuutta omasta tuottavuudestaan ja hinnoitteluperiaatteistaan sekä alan toimijoiden mahdollisuuksia ylipäänsä parantaa kilpailukykyään erikoistumalla ja brändäämällä itseään. Käännöstoimistojen edustajat toivat esiin oman näkökulmansa yritysten paineista parasta mahdollista palkkiota odottavien kääntäjien ja hintatietoisten asiakkaiden välissä. Yleisön joukosta nostettiin ongelmaksi alihinnoittelu niin freelancereiden kuin yritysten taholta. Varsin yksimielisiä oltiin siitä, että alan toimijoiden on syytä kehittää toimintaansa määrätietoisesti ja tuoda rohkeasti esiin omaa osaamistaan.