Suomen kielipalveluyritykset SKY ry:n järjestämä KIELI2019-konferenssi järjestettiin 5.9.2019 Finlandia-talolla. Konferenssi alkoi SKY:n puheenjohtajan Katja Virtasen tervetuliaispuheella.
Tämän vuoden konferenssin teemana oli ”KIELIBISNES – BISNESTÄ KIELESTÄ”. Konferenssin tavoitteena oli tuoda esiin kielen merkitys taiteen ja kulttuurin lisäksi myös liiketoiminnassa aikana, jona monikielisyydestä on tullut monen yrityksen arkea ja avain menestykseen. Tilaisuuden avasi Keynote-puhuja Kim Väisänen jakaen tietoa taitavasta sijoittamisesta, jota myös kielialan toimijat voivat hyödyntää. Muut puhujat kertoivat kielen merkityksestä ja mahdollisuuksista liiketoiminnassa.
Kim Väisänen jakoi sijoitusvinkkejä kutkuttaen yleisön nauruhermoja. Hän painotti puhuessaan fokuksen merkitystä, kertoi sen olevan kaiken liiketoiminnan menestyksen elinehto. Menestyneimmät yritykset perustetaan Kimin mukaan 45-vuotiaana eikä 20-vuotiaana. Sijoittamisen hajauttaminen on erittäin tärkeää, koska tällöin riski jakautuu eri toimialoille. “Kannattaako mihinkään sijoittaa?” kysymykseen Kim vastaa: “Ei kannata!”. Jos kuitenkin ryhtyy sijoittamaan, on Kimin mukaan tärkeintä sijoittajan asenne ja suhtautuminen epäonnistumisiin. “Rahan häviäminen on paras MBA-tutkinto” kiteyttää Kim.
Seuraavana lavalle astui koulutus- ja kehittämisjohtaja Toni Varis, joka kertoi miten kotoutumis- ja kielikoulutus järjestetään Suomessa. Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on koulutettavan työllistyminen ja koulutuksen vastuullisuuden varmistus. Toni mainitsi, että suomen kielen oppimista tukevalle applikaatiolle olisi tarvetta, sillä kaikki tällä hetkellä tarjolla olevat applikaatiot ovat englanninkielisiä. Kilpailua alalla on, mutta Toni toivosi alalle lisää uusia toimijoita isojen toimijoiden lisäksi.
Iltapäivän esitysten aiheet liittyivät kieliteknologiaan ja sen tuomiin uusiin mahdollisuuksiin.
Ensimmäisenä Lingsoftin CTO Juha Tarvainen kertoi kuinka kieliteknologia toimii tekoälyn mahdollistajana. Juha kertoo, että tekoälylle ei ole yhtä tarkkaa määritelmää vaan se koostuu joukosta erilaisia menetelmiä, teknologioita, sovelluksia ja tutkimussuuntauksia. Tekoälyä ja kieliteknologiaa voidaan soveltaa muun muassa data-analyysissä, havainnoinnissa ja vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa. Kieliteknologian käytön suurimpana haasteena on Juhan mukaan datan valmistelu ja kerääminen. Juha korostaa, että koneet voivat toimia yhteistyössä ihmisten kanssa.
Semantixin tulkkauksen kehitysjohtaja Mattias Schain ja Tukholman Karoliinisen yliopistosairaalan lasten päivystysosaston ylilääkäri Pia Malmquist esittelivät yhdessä Ruotsin toiseksi suurimmassa, noin 16 000 henkeä työllistävässä sairaalassa vuosina 2018–2019 toteutetun pilottitutkimuksen tuloksia. Karoliinisen sairaalan päivystysosasto testasi viiden kuukauden tutkimuksessa uutta, Semantixin Tolkvox-sovellusta hyödyntävää tulkkausmenetelmää. Tulosten mukaan tulkkaussovellus teki päivystysosaston työstä tehokkaampaa. Pia kertoi sovelluksen käytön olevan helppoa ja sitä pystyivät käyttämään kaikki sairaalan työntekijät. Sovelluksen käyttäminen potilaiden rekisteröimystilanteessa auttoi hoitajia selvittämään potilaan hoidon tarpeen heti ja ohjaamaan potilaat oikeaan jatkohoitoon.
Pysyimme vielä kieliteknologia aiheen parissa, kun Memsourcen myynnistä vastaava Eva Doležalová kertoi kuinka teknologialla saadaan tehokkuutta käännöspalveluihin. Paineen kasvaessa on tärkeää työskennellä nopeasti laadun pysyessä yhä hyvänä. Apuna voidaan hyödyntää kieliteknologia ratkaisuja. Evan mukaan tulevaisuuteen valmistautuminen onnistuu parhaiten varmistamalla, että käytetään teknologisia ratkaisuja niiden koko potentiaalin edestä. Kannattaa automatisoida työt, jotka voidaan eikä jatkaa niiden tekemistä manuaalisesti.
Päivän viimeisenä esityksenä kuulimme kirjailija, teologian tohtori Juhana Torkin näkemyksiä mielen ja kielen muutoksista maailmaan myllerryksen keskellä. Juhana totesi, että olemme unohtaneet kuinka “puhutaan ihmistä”. Maailma on täynnä ihmisiä, jotka eivät ymmärrä toisiaan yhteisestä kielestä huolimatta. “Ihmisen puhumisen” taito on heikentynyt. Juhana pohti, että voisimmeko puhua enemmän tarinoin, kuvin ja ajattelen puheen vastaanottajaa? Esityksessään Juhana jakoi mielenkiintoisen listan 65:stä alkusanasta, joiden merkitys ei muutu ja ne löytyvät kaikista maailman kielistä. Näillä 65:llä sanalla voidaan selittää kaikki muut sanat ja ilmaista niiden merkitykset. Alkusanojen lista herätti aktiivista keskustelua yleisössä ja sai yleisön pohtimaan ihmisten välistä vuorovaikutussuhdetta. Juhana kiteyttää esityksen ja samalla koko konferenssin toteamalla, että bisneksessä tarvitaan humanismia – ymmärrystä ihmisestä.
Suomen kielipalveluyritykset kiittää kaikkia konferenssin osallistujia, sponsoreita, puhujia ja näytteilleasettajia.
Kiitos!